Sukunimeen totuttelu ja korttien uusiminen

Nyt kun jonkin aikaa on tätä rouvaselämää viettänyt, niin on joutunut noita virallisia asioita hoitamaan ja itseään esittelemään puhelimessa. Jotenkin kummasti se vanha sukunimi sieltä pompahtaa aina esiin, mutta onhan se tavallaan tuonne ns. selkäytimeen jäänytkin.
Viimeksi soittelin terkkariin ja vanhasta sukunimestä samoin ekat kolme kirjainta (no joo, se on lyhyt muutenkin, vain viisi kirjainta) ja sitten korjasin hiukan tökerösti "eikun tää uus". Siellä nainen  nauraen kysyi,  että oletko vasta mennyt naimisiin ja onnitteli kovasti :)

Kuva täältä

Ensimmäisen postin uudella sukunimelläni lähetti äitipuoleni ja kuoressa oli hääkuvia tikulla :) Yllättävän nopeasti sain uuden Kela- kortin, mutta passia varten piti ihan varata aika kyttikselle ja se on vasta ensi kuussa. En saa uutta pankkikorttia ennen sitä, mutta minkäs teet, tuo oli ensimmäinen vapaa aika nettivarauksessa. Ja hassuinta mitä on käynyt, niin pankkitililleni oli nimi jo vaihtunut sinne yläosaan, mutta kun koitin uusia kortin verkkopankin kautta, niin siihen olisi tullut vanha sukunimi, siispä soitto pankkiin ja kortin tilaukseen. Pankista se pitää hakea uuden passin kanssa, jossa sitten otetaan allekirjoitusnäyttö ja sitten vasta saan sen.

Sen aikaa on hyvä harjoitella allekirjoitusta..

No miksi sitten vaihdoin sukunimeni, moni varmaan miettii.

Meillä molemmilla on harvinaiset sukunimet, minun nimeni on tanskalaisruotsalainen ja sen saa aina tavata kun pitää itsensä esitellä, eikä monikaan sitä osaa oikein lausua. Mieheni nimi on näköjään jopa harvinaisempi kuin omani ja umpisuomalainen, paljon helpompi siis :) Ja muutenkin se on käytännöllisempää, että kaikilla on sama sukunimi (lapset saaneet isänsä sukunimen kasteessa jo), kuin että olisi eri sukunimi kuin muulla perheellä. Ja minusta se on outoa, jos ollaan naimisissa, että on eri sukunimet. Saisi silloinkin olla selittelemässä, että ollaan joo naimisissa, mutta sukunimi on eri.. Ja sitten kysytään, no miks?.

En myöskään koe olevani tossun alla tms. tai olevani alemmassa asemassa ottaessani mieheni sukunimen. Ihan tasavertaisina tässä parisuhteessa ollaan :) Ja löytyipähän jostain tieto, että aikoinaan kun sukunimiä ei ollut, mutta tulivat pakollisiksi, niin silloin saattoi sukunimetön isäntä joutua ottamaan emännän sukunimen jos jonkun tilanemännän otti, jolla sukunimi oli.

Tässä tilastoa meidän sukunimistä (minun on H..)

H nykyisenä nimenä 248kpl ja kuolleet+ entisenä nimenä yhteensä 556kpl.

P nykyisenä nimenä 176kpl ja kuolleet+ entisenä nimeä yhteensä 326.

Tällaista tällä kertaa :)